Jerusalemin pohjoispuolella on korkea kukkula, jonka päällä
oleva temppeli näkyy kauas. Israel on rakentanut paikalle kansallispuiston,
sillä profeetta Samuelin haudan uskotaan sijaitsevan juuri tällä kukkulalla.
Mutta siellä sijaitsee myös pieni Nabi Samwilin kylä, jonka ahdingossa
tiivistyvät Israel/Palestiina -konfliktin monet ongelmat. Kyläläiset itse
kuvaavat olosuhteitaan ”näkymättömäksi häkiksi.”
Moskeija/synagoga, joka nyt on osa Nabi Samuel kansallispuistoa. |
1000 vuotta sitten
ristiretkeläiset rakensivat tälle paikalle kirkon. Noin sadan vuoden päästä
muslimihallitsija Saladin valloitti Palestiinan ja kirkosta tehtiin moskeija.
Moskeijan ympärille kasvoi kylä. Monta sataa vuotta juutalaiset ja muslimit
harjoittivat uskontoaan samalla paikalla, rinnakkain, kunnes kaikki muuttui.
Vuonna 1967 Israel miehitti Itä-Jerusalemin ja Länsirannan. Neljä vuotta
myöhemmin kyläläiset pakotettiin jättämään kotinsa ja kylä tuhottiin. Israel
sai kansallispuistonsa ja pieni osa kyläläisistä jäi alkuperäisen kotipaikkansa
liepeille asuttamaan taloja, jotka eivät ole heidän omiaan ja jotka ovat
perheille liian pieniä – tämä on Nabi Samwilin kylä nykyään.
Eläinsuojia ja hävitetyn talon jäännöksiä Nabi Samwilissa. |
”Ja jos lupa on vihdoin saatu, saavumme
tarkastuspisteelle, jossa sotilas saattaa todeta, ettei meillä ole lupaa”,
kertoo Eid Barakat, kylän ”puhemies”
ja kyläläisten oikeuksien esitaistelija. Kun tapasimme Eidin edellisen kerran,
hän kertoi viimeisimmästä rajoituksesta, joita tulee päivittäin. ”Minut on
leimattu ongelmatapaukseksi, koska puhun asiasta julkisesti. Nyt
israelilaisviranomaiset kertoivat, että jos haluan vierailla profeetan
haudalla, minun pitää ilmoittaa asiasta edellisenä päivänä, jotta
turvallisuusjoukot ehtivät paikalle.”
Nabi Samwilin kylä sijaitsee ns.
sauma-alueella, jolla viitataan alueeseen, joka on jäänyt ns. ”vihreän linjan”
eli vuonna 1949 arabimaiden ja Israelin välisen sodan jälkeen vedettyjen
rajojen ja Israelin rakentaman muurin väliin. Tämä alue on Israelille monessa
mielessä strategisesti tärkeä ja sen kannalta olisi kätevintä, jos alueella ei
olisi palestiinalaisasutusta. Niinpä tuhoamismääräyksiä on kerääntynyt Eidille
vino pino. Kyläläiset eivät saa rakentaa kyläänsä mitään uutta eivätkä korjata
vanhoja rakennuksia. Eläinten suojaksi pystytetyt aitaukset tuhotaan, istutetut
oliivipuiden taimet kiskotaan pois juurineen. Tarkastuspisteellä on tarkka
lista kyläläisistä eikä muiden kylien palestiinalaisilla ole pääsyä Nabi
Samwiliin, vaikka he olisivat kyläläisten ystäviä tai jopa sukulaisia. Jos Nabi
Samwilin asukas esimerkiksi avioituu ja muuttaa kylästä, hänellä ei sen jälkeen
ole sinne pääsyä. Lisäksi Israelin viranomaiset tekevät yöllisiä tarkastuksia
taloihin ja jos ne ovat tyhjillään, talon asukkaat saattavat menettää
kulkulupansa omaan kyläänsä. Nyt kansallispuistoa aiotaan lisäksi laajentaa,
joten kyläläisiä uhkaa taas uusi pakkosiirto kylästään.
”Kaikki tämä tehdään vain, jotta
elämämme olisi niin sietämätöntä, että lähtisimme kylästämme”, kertovat
kyläläiset yksi toisensa perään. Ja yhtä varmasti he jatkavat: ”Mutta ei meillä
ole vaihtoehtoa: niinpä me emme lähde.”
Lasten leikkikenttä Nabi Samwilin koulun pihalla. |
Profeetta Samuelin kirjassa
kuvataan yksi tunnetuimmista kaksintaisteluista – Daavidin ja Goljatin
kohtaaminen. Itse profeetan haudan ympärillä tänäkin päivänä jatkuva taistelu
sisältää hätkähdyttävästi samoja piirteitä – Daavidista, joka perinteisesti
kuvaa Israelia, on vain tullut Goljat, jonka ylivaltaa vastaan pieni kylä
kamppailee. Asetelma on silmin nähden epäsuhtainen, mutta toivottomaltakaan
tuntuvaa taistoa ei vielä ole loppuun kamppailtu.
Näkymä Nabi Samwilista. Taustalla Israelin siirtokunta. |
Kuva talon seinässä Nabi Samwilissa. |
Kuvat ja teksti: Juhani Valkama
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti