sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Nabi Samwil -kylä kamppailee olemassaolostaan

Jerusalemin pohjoispuolella on korkea kukkula, jonka päällä oleva temppeli näkyy kauas. Israel on rakentanut paikalle kansallispuiston, sillä profeetta Samuelin haudan uskotaan sijaitsevan juuri tällä kukkulalla. Mutta siellä sijaitsee myös pieni Nabi Samwilin kylä, jonka ahdingossa tiivistyvät Israel/Palestiina -konfliktin monet ongelmat. Kyläläiset itse kuvaavat olosuhteitaan ”näkymättömäksi häkiksi.”

Moskeija/synagoga, joka nyt on osa Nabi Samuel kansallispuistoa.
1000 vuotta sitten ristiretkeläiset rakensivat tälle paikalle kirkon. Noin sadan vuoden päästä muslimihallitsija Saladin valloitti Palestiinan ja kirkosta tehtiin moskeija. Moskeijan ympärille kasvoi kylä. Monta sataa vuotta juutalaiset ja muslimit harjoittivat uskontoaan samalla paikalla, rinnakkain, kunnes kaikki muuttui. Vuonna 1967 Israel miehitti Itä-Jerusalemin ja Länsirannan. Neljä vuotta myöhemmin kyläläiset pakotettiin jättämään kotinsa ja kylä tuhottiin. Israel sai kansallispuistonsa ja pieni osa kyläläisistä jäi alkuperäisen kotipaikkansa liepeille asuttamaan taloja, jotka eivät ole heidän omiaan ja jotka ovat perheille liian pieniä – tämä on Nabi Samwilin kylä nykyään.


Eläinsuojia ja hävitetyn talon jäännöksiä Nabi Samwilissa.
Tästä pisteestä kyläläisten tilanne on vain pahentunut. Israelin kontrolli alueeseen ja sen ihmisiin on uskomattoman tiukkaa. Ensinnäkin Israelin rakentama turvamuuri kohoaa kylän molemmilla puolilla eristäen kylän sekä sen naapurikylistä että Jerusalemista. Pohjoisessa kylää rajoittaa valtatie 443, joka kulkee Jerusalemista Ben Gurionin lentokentälle, mutta jota palestiinalaiset eivät saa käyttää. Etelässä, aivan kylän kyljessä sijaitsevasta yhdestä Israelin siirtokunnasta (jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia) on Jerusalemiin vain minuuttien matka, mutta valtaosa kyläläisistä ei pääse sinne koskaan sillä heillä on vain Länsirannan, ei Israelin henkilöllisyyspapereita. Läpikulku muualle Länsirannalle tapahtuu vain tarkastuspisteiden kautta ja kaikkeen, mitä kyläläiset tarvitsevat kyläänsä – kuten kaasua tai ruokaa – tarvitaan lupa.

 ”Ja jos lupa on vihdoin saatu, saavumme tarkastuspisteelle, jossa sotilas saattaa todeta, ettei meillä ole lupaa”, kertoo Eid Barakat, kylän ”puhemies” ja kyläläisten oikeuksien esitaistelija. Kun tapasimme Eidin edellisen kerran, hän kertoi viimeisimmästä rajoituksesta, joita tulee päivittäin. ”Minut on leimattu ongelmatapaukseksi, koska puhun asiasta julkisesti. Nyt israelilaisviranomaiset kertoivat, että jos haluan vierailla profeetan haudalla, minun pitää ilmoittaa asiasta edellisenä päivänä, jotta turvallisuusjoukot ehtivät paikalle.”



Nabi Samwilin kylä sijaitsee ns. sauma-alueella, jolla viitataan alueeseen, joka on jäänyt ns. ”vihreän linjan” eli vuonna 1949 arabimaiden ja Israelin välisen sodan jälkeen vedettyjen rajojen ja Israelin rakentaman muurin väliin. Tämä alue on Israelille monessa mielessä strategisesti tärkeä ja sen kannalta olisi kätevintä, jos alueella ei olisi palestiinalaisasutusta. Niinpä tuhoamismääräyksiä on kerääntynyt Eidille vino pino. Kyläläiset eivät saa rakentaa kyläänsä mitään uutta eivätkä korjata vanhoja rakennuksia. Eläinten suojaksi pystytetyt aitaukset tuhotaan, istutetut oliivipuiden taimet kiskotaan pois juurineen. Tarkastuspisteellä on tarkka lista kyläläisistä eikä muiden kylien palestiinalaisilla ole pääsyä Nabi Samwiliin, vaikka he olisivat kyläläisten ystäviä tai jopa sukulaisia. Jos Nabi Samwilin asukas esimerkiksi avioituu ja muuttaa kylästä, hänellä ei sen jälkeen ole sinne pääsyä. Lisäksi Israelin viranomaiset tekevät yöllisiä tarkastuksia taloihin ja jos ne ovat tyhjillään, talon asukkaat saattavat menettää kulkulupansa omaan kyläänsä. Nyt kansallispuistoa aiotaan lisäksi laajentaa, joten kyläläisiä uhkaa taas uusi pakkosiirto kylästään.

”Kaikki tämä tehdään vain, jotta elämämme olisi niin sietämätöntä, että lähtisimme kylästämme”, kertovat kyläläiset yksi toisensa perään. Ja yhtä varmasti he jatkavat: ”Mutta ei meillä ole vaihtoehtoa: niinpä me emme lähde.”

Lasten leikkikenttä Nabi Samwilin koulun pihalla.

Profeetta Samuelin kirjassa kuvataan yksi tunnetuimmista kaksintaisteluista – Daavidin ja Goljatin kohtaaminen. Itse profeetan haudan ympärillä tänäkin päivänä jatkuva taistelu sisältää hätkähdyttävästi samoja piirteitä – Daavidista, joka perinteisesti kuvaa Israelia, on vain tullut Goljat, jonka ylivaltaa vastaan pieni kylä kamppailee. Asetelma on silmin nähden epäsuhtainen, mutta toivottomaltakaan tuntuvaa taistoa ei vielä ole loppuun kamppailtu.

Näkymä Nabi Samwilista.
Taustalla Israelin siirtokunta.
Kuva talon seinässä Nabi Samwilissa.



Kuvat ja teksti: Juhani Valkama

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti